Tangoa ja hassuja taloja BsA:ssa

Tänään vietin päivän kävellen. Kävelin paljon. Itseasiassa ihan hirveästi. Mulla on varpaiden väleissä rakkuloita. Mutta aion ottaa tän urheilun kannalta. Katsoin google mapsista, että mun reitti tänään oli semmoset 8-9 kilometriä. Ihan kun reidet ei jo eilisestä ois aamulla jo huutanut hoosiannaa ja kävelykengätkin oli ihan asialliset, onnettomat nahkasandaalit.

Ekana tosin aamulla kyselin hostellilta heidän bussihintojaan Saltaan. 778 pesoa kerrottiin (n. 115e). Kovasti sanoivat, että kaikkialla hinta on suunnilleen sama, joten vertailu ei kannata. Minä kuitenkin itsepäisenä päätin yrittää onneani ja hujautin metrolla Retiro-bussiasemalle kyselemään luukuilta eri yhtiöiden hintoja, ihan vain todetakseni että hostellin täti oli oikessa. Mikä hemmetin kartelli täällä nyt on meneillään?

En ostanut vielä lippua vaan huristelinkin San Jose-asemalle ja lähdin tallustelemaan kohti San Telmoa, Buenos Airesin tangokeskusta. Vähän salaa toivoin näkevänikin sitä tangoa ja kappas kummaa, se toive toteutuikin Plaza Dorregolla. Sieltä löytyi aukio täynnä ravintoloita ja kahviloita ja ympärillä oli myyntikojuja aina käsitöistä taiteeseen ja kirjoihin. Aukion keskellä oli pari tangoamassa. Tango Buenos Airesissa, check.

San Telmo

Magneeteissakin oli aika hyvin näytillä maan historiaa ja etenkin politiikkaa. Valkoinen huivi symboloi Las Madres de Plaza de Mayoja.

Plaza Dorrego San Telmossa. Sunnuntaisin täällä ilmeisesti ois isompikin juhlahumu ja jonkinlaiset antiikkimarkkinat, mutta kyllä näin tiistainakin nähtävää riitti.

Taidetta näkyi kaikkialla ja niissä tyypillisemmin oli myös tango-aihe

San Telmolta jatkoin matkaa seuraavaa kaupunginosaa, La Bocaa kohden. Se on alunperin ollut italialaisten siirtolaisten asuinalue ja nykyään tunnetaan hassuista värikkäistä taloistaan ja jalkapallojoukkue Boca Juniorsien kotikentästä, joka ei kyllä pahemmin mua liikuttanut, mutta tulipa nähtyä. Stadionin edessä kyllä turistit poseerasi peace-merkit ojossa, joten kyllä fotboll taitaa täällä olla joku juttu. Ei vaan mun sellainen.

La Bocassa kiertelin ja katselin about tunnin verran meininkejä,siellä oli katutaiteilijoita aina tanssijoista ja harmonikansoittajista miimikoihin ja johonkin sambakarnevaalihässäkkään. Turistikrääsäkauppoja oli myös ihan riittävästi. Tulipahan nähtyä.Viiden maissa köpöttelin takaisin metrolle ja huristelin hostellille. Päivä meni hirmu nopeasti.

Juttelin tänään myös yhden saksalaisen ja englantilaisen kanssa, joiden laukut oli viime viikolla varastettu täällä. Tyyppillisimmin tuntuu, että Etelä-Amerikassa voi käydä hassusti joko taksissa tai niin, että joku läikyttää jotain juomaa/sylkee päälle ja sitten tulee "auttamaan " siistiytymisessä, minkä seurauksena lompakko lähtee kävelemään. Näillä kahdella oli kuitenkin vähän eri tarina. Ilmeisesti heitä oli juksannut kahden hengen tiimi, joista  toinen tuli juttelemaan ja kauhean innostuneesti kertoilemaan juttuja, jotta parivaljakon huomio kiinnittyisi häneen. Sillä välin pikkupoika oli käynyt heidän takana ja vienyt laukut mennessään. Hyvästi rahat, passi, luottokortit ja kamerat. Itse olen tähän saakka kokenut Buenosin hirmu turvallisena kaupunkina, mutta kaksi päivää nyt ei tietenkään hirveästi kerro. Ja tietysti tarkkana olen yrittänyt itsekin olla laukkuineni.

Ihanin levykauppa ikinä. Ulkona soi Beatlesin Yellow Submarine ja väkisinkin tuli aika hyvä mieli.

Siinä se The Jalkapallopaikka tai mikä lienee ois. Jee.

Rumpukarnevaalihässäkkää

Ja vaihteeksi taidetta, tällä kertaa aiheena La Bocan talot

Vasemman alakulman maalauksen olin aika lähellä ostaakin, mutta sitten sain hillittyä itseni

Hommissa

Ja vaihteeksi Las Madres de Plaza de Mayo

. 

Ja Boca ja hassut talot Caminito-kävelykadulla. Mua ainakin piristi tuo pää kovasti.

Katukoirat osaa täällä ainakin ottaa rennosti. Ja niitä muuten on kaikkialla.

Sellanen oli La Boca. Palattuani hostellille varasin lipun pohjois-Argentiinaan Saltaan. Bussi lähtee huomenna kuuden maissa illalla ja on neljältä seuraavana iltapäivänä kaupungissa, eli matka-aika ois taas sellaset 22 tuntia. Siellä vietän torstai-illan ja 00:30 yöllä lähtee bussi vielä pohjoisemmaksi La Quiacaan, jossa olen perillä perjantaiaamuna kahdeksan maissa. Nämä liput rokotti mua 137 euron verran, mutta sitten ainakin pian ollaan vähän halvemmilla vesillä. La Quiacassa ois tarkoitus ylittää raja Boliviaan ja jatkaa eteenpäin samana aamupäivänä johonkin päin Boliviaa, pitäisi vaan keksiä mihin. Huomenna aamupäivästä mulla on aikaa miettiä sitä, kun bussi lähteekin vasta illalla. Buenos Aires on mun puolesta nähty, joten voi olla että huomenna vaan otan rennosti ja lataan akkuja ennen matkaa. Täältä tullaan 30 tunnin matka ja kaksi hyvinlevättyä bussiyötä. Mut sitten Boliviaaaaa, kuin siistii! Mä etenen! Ja Boliviassa on ainakin pari aika siistiä juttua tiedossa, joita en kyllä jätä tekemättä vaikka kuinka oisin jo köyhä!