Aurinko, meri, ranta, hiekkaa, ihanaa!
Tänä aamuna saavuin perille. Nyt on osoite Lobitos Beach, Pohjois-Perussa. Täällä ollaan seuraavat 2-3 viikkoa, saa nähdä miten kauan lopulta viihdyn. Itävaltalainen Delfin oli mua bussista vastassa ja tuli heti tosi tervetullut fiilis. Asemalta suunnattiin kohti uutta kotia, Piscinas Surfhousea, jossa myös työskentelen ensi viikot. Ei vaikuta turhan raskaalta, sillä Delfin on päävastuussa kokkaamisesta, joten yhteensä "töitä" on 3-5 tuntia päivässä ja sitä vastaan saan majoituksen ja ruoan. Talo on pieni ja vieraita mahtuu samaan aikaan noin kymmenen. Nyt täällä on vain neljä ruotsalaista. Delfinin lisäksi töissä on saksalainen Luna, joka hoitelee tietokonehommia ja markkinointia. Joten mä olen vähän kuin ylimääräinen käsipari, mikä tarkoittaa kuulemma suht leppoisia viikkoja.
Talo on merenrannalla ja ensimmäisenä saavuttuammekin pulahdettiin mereen, joka oli ihanan lämmin. Iik! Tätä olen niin odottanut, ihana päästä viimein vuorien kylmyydestä ja ohuesta ilmasta pois. Voin kävellä viimein hengästymättä! Ei enää villapaitoja!!
Limassa lopulta poliisiasemareissun jälkeen ehdin vähän kuljeskellä pitkin Mirafloresin kaupunginosaa ja kävin katselemassa merta. Tutustuin muutamaan paikalliseen surffariin ja oli lopulta ihan mukava päivä. Rehellisesti sanottuna ei enää edes kameratkaan jaksa harmittaa. Kun on aurinko taivaalla niin mikään ei harmita, en mä mitään kameran linssejä tarvii nähdäkseni maiseman. Mä masennun vasta jos vakuutus ei korvaakaan.
Tänne tulin 18 tunnin bussimatkan jälkeen, Cruz del Surin bussilla, joka on maineeltaan kaikista parhain - huomasin kyllä miksi. Ensinnäkin matkatavarat jätettiin check-in-aulaan, joten niitä ei tarvinnut edes itse kantaa autoon. Alussa näytettiin turvavideo kuten lentokoneissa (verhot pitää pitää suljettuina turvallisuussyistä ja ennen lähtöä poliisi videokuvasi kaikki matkustajat) ja siinä mm. kerrottiin, että bussia seurataan jatkuvasti gps-signaalilla, jotta se ei pääse tekemään turhia pysähdyksiä. Bussissa oli wi-fi (joka tosin ei kovin pitkään mulla toiminut) ja leffat ei enää ollut pelkkää actionräiskintää espanjaksi dubattuna, vaan ihan hyviäkin leffoja pelkillä espanjanteksteillä. Jopa bussin ruoat oli hyviä - kyllä, Etelä-Amerikassa tosiaan yleensä kaikkiin pidempiin matkoihin kuuluu aamiainen/lounas/illallinen/kaikki, ihan kuin lentokoneissa. Bussi oli puolityhjä ja itsekin sain vallata kokonaisen penkkirivin. Mukava matka. Jos jatkossa ei tuon yhtiön matkojen hinnat ihan päätähuomaavia ole, aion käyttää jatkossakin. Cusco-Lima välillä ainakin oli vähän turhan tyyris mulle, 180 solia, joten käytin halvempaa Civaa 80 solin hintaan.
Lobitos Beach on tosi pieni paikka ja ainoa juttu täällä on surffaus, ranta ja aurinko. Merivesi oli ihanan lämmintä, tosin aallot ja merivirtaukset aika hurjia. Mukava asettua aloilleen hetkeksi johonkin, aina ei jaksa edetä, liikkua ja ottaa selvää asioista. Sanotaanko että tietynlainen reissuväsymys alkaa joskus painaa jo - enää ei tee mieli edetä valonnopeudella eteenpäin ja yrittää nähdä mahdollisimman monta kaupunkia ja maata. Nyt tekee mieli vain vähän rentoutua. Kivaa välillä kuulua johonkin. Huilimisen lisäksi on tietysti tarpeen säästää rahaa ja kiriä budjetti kiinni. Pääsyy miksi valitsin tämän sijainnin rannan lisäksi oli se, että täällä on kuulemma aika hiljaista ja rentoa. Sehän tarkoittaa sitä, että kun on tylsää, tulee tartuttua pääsykoekirjaan varmemmin. Toivottavasti olen seuraavien viikkojen aikaan ehtinyt edes kerran sen päntätä kannesta kanteen, tavoite olisi kolmasti ehtiä läpi ennen pääsykoetta. Ulkona roikkuva riippumatto näyttää ainakin aika potentiaaliselle lukupaikalle - ellen nukahda siihen.
Täällä työskentelyn jälkeen olisi piipahtaa pari viikkoa Ecuadorissa (alunperin meinasin viettää ainakin kuukauden Ecuadorissa ja mietin jo ehtiväni Kolumbiaankin saakka, mutta niin vain Peruun pääsin jumahtamaan) ja huhtikuun 24. päiväksi pitääkin jo palata takaisin Limaan nappaamaan tämän reissun kolmanneksi viimeinen lento - hurja ajatus. Onneksi sinne on vielä pitkä aika kuitenkin!
PS. Äidiltä tuli viestiä, että Pohjola korvaa mulle about 250e lentolipusta Australian Hervey Baysta Brisbaneen, jonka jouduin silloin tulvien vuoksi ottamaan. Aika uskomatonta, että melkein koko summa korvattiin kuitenkin, en olisi uskonut! Hyvä Pohjola! I <3 matkavakuutus.
Talo on merenrannalla ja ensimmäisenä saavuttuammekin pulahdettiin mereen, joka oli ihanan lämmin. Iik! Tätä olen niin odottanut, ihana päästä viimein vuorien kylmyydestä ja ohuesta ilmasta pois. Voin kävellä viimein hengästymättä! Ei enää villapaitoja!!
Limassa lopulta poliisiasemareissun jälkeen ehdin vähän kuljeskellä pitkin Mirafloresin kaupunginosaa ja kävin katselemassa merta. Tutustuin muutamaan paikalliseen surffariin ja oli lopulta ihan mukava päivä. Rehellisesti sanottuna ei enää edes kameratkaan jaksa harmittaa. Kun on aurinko taivaalla niin mikään ei harmita, en mä mitään kameran linssejä tarvii nähdäkseni maiseman. Mä masennun vasta jos vakuutus ei korvaakaan.
Tänne tulin 18 tunnin bussimatkan jälkeen, Cruz del Surin bussilla, joka on maineeltaan kaikista parhain - huomasin kyllä miksi. Ensinnäkin matkatavarat jätettiin check-in-aulaan, joten niitä ei tarvinnut edes itse kantaa autoon. Alussa näytettiin turvavideo kuten lentokoneissa (verhot pitää pitää suljettuina turvallisuussyistä ja ennen lähtöä poliisi videokuvasi kaikki matkustajat) ja siinä mm. kerrottiin, että bussia seurataan jatkuvasti gps-signaalilla, jotta se ei pääse tekemään turhia pysähdyksiä. Bussissa oli wi-fi (joka tosin ei kovin pitkään mulla toiminut) ja leffat ei enää ollut pelkkää actionräiskintää espanjaksi dubattuna, vaan ihan hyviäkin leffoja pelkillä espanjanteksteillä. Jopa bussin ruoat oli hyviä - kyllä, Etelä-Amerikassa tosiaan yleensä kaikkiin pidempiin matkoihin kuuluu aamiainen/lounas/illallinen/kaikki, ihan kuin lentokoneissa. Bussi oli puolityhjä ja itsekin sain vallata kokonaisen penkkirivin. Mukava matka. Jos jatkossa ei tuon yhtiön matkojen hinnat ihan päätähuomaavia ole, aion käyttää jatkossakin. Cusco-Lima välillä ainakin oli vähän turhan tyyris mulle, 180 solia, joten käytin halvempaa Civaa 80 solin hintaan.
Lobitos Beach on tosi pieni paikka ja ainoa juttu täällä on surffaus, ranta ja aurinko. Merivesi oli ihanan lämmintä, tosin aallot ja merivirtaukset aika hurjia. Mukava asettua aloilleen hetkeksi johonkin, aina ei jaksa edetä, liikkua ja ottaa selvää asioista. Sanotaanko että tietynlainen reissuväsymys alkaa joskus painaa jo - enää ei tee mieli edetä valonnopeudella eteenpäin ja yrittää nähdä mahdollisimman monta kaupunkia ja maata. Nyt tekee mieli vain vähän rentoutua. Kivaa välillä kuulua johonkin. Huilimisen lisäksi on tietysti tarpeen säästää rahaa ja kiriä budjetti kiinni. Pääsyy miksi valitsin tämän sijainnin rannan lisäksi oli se, että täällä on kuulemma aika hiljaista ja rentoa. Sehän tarkoittaa sitä, että kun on tylsää, tulee tartuttua pääsykoekirjaan varmemmin. Toivottavasti olen seuraavien viikkojen aikaan ehtinyt edes kerran sen päntätä kannesta kanteen, tavoite olisi kolmasti ehtiä läpi ennen pääsykoetta. Ulkona roikkuva riippumatto näyttää ainakin aika potentiaaliselle lukupaikalle - ellen nukahda siihen.
Täällä työskentelyn jälkeen olisi piipahtaa pari viikkoa Ecuadorissa (alunperin meinasin viettää ainakin kuukauden Ecuadorissa ja mietin jo ehtiväni Kolumbiaankin saakka, mutta niin vain Peruun pääsin jumahtamaan) ja huhtikuun 24. päiväksi pitääkin jo palata takaisin Limaan nappaamaan tämän reissun kolmanneksi viimeinen lento - hurja ajatus. Onneksi sinne on vielä pitkä aika kuitenkin!
PS. Äidiltä tuli viestiä, että Pohjola korvaa mulle about 250e lentolipusta Australian Hervey Baysta Brisbaneen, jonka jouduin silloin tulvien vuoksi ottamaan. Aika uskomatonta, että melkein koko summa korvattiin kuitenkin, en olisi uskonut! Hyvä Pohjola! I <3 matkavakuutus.
lähettänyt Laura @ 23.25
0 kommenttia
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu