Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Se liikkuu sittenkin!

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Se liikkuu sittenkin!

Tänään on se päivä. On aika jättää autiomaa taakse ja alkaa etenemään. Huilitauko pidetty ja nyt reissataan taas! Melkein ahdistaa, jotenkin matkustus tuntuu taas kauhean työläältä nyt kun on eletty helppoa ja laiskaa elämää paikoillaan kolme viikkoa. Mielessä kävi tänne jääminenkin, mutta kun on nähnyt miten niin monet ihmiset on tänne jämähtäneet kerta toisensa jälkeen monista lähtöpäätöksistä huolimatta ja päätin että minä pidän nyt edes pääni ja jatkan matkaa. Lunakin on naapurissa edelleen, vaikka hänen piti lähteä pari viikkoa sitten. Tosin hän ilmeisesti toivoo, että Delfin lähtisi reissaamaan Boliviaan myös, jostain syystä Luna taitaa vähän kammota yksin matkustusta. Mutta siis, jos en nyt reissaisi enää, jälkeenpäin harmittaisi.


Hei hei kotiranta. Tuolla ei tarvinnut tilasta tapella.


Viime päivinä ollaan mm. vietetty Lunan synttäreitä. Meillä oli mahdottoman mukavat kekkerit rannalla nuotion ääressä ja en edes tiennyt Lobitoksessa olevan niin paljon nuoria! Kolmisenkymmentä ihmistä lopulta kokoontui sinne ja oli tosi kivaa. Törmäsin suomalaispariskuntaankin, jotka työskentelevät naapurihostellissa ja tuntuipa muuten suomen kieli puhuttuna taas tönköltä. Kirjakieli on kyllä kaunista kuin mikä, mutta puhekieltä joutuu nykyään hetken jo maistelemaan suussa, ennnen kuin tuntuu taas luontevalta. Suomen puhekieli ei vaan ole kovin nättiä mun mielestä.

Tosi selvää kuvamateriaaliakun valaistus oli ihan hirrrveen hyvä. Fahed, Delfin, Luna ja Lia.

Charlotte (jolla on 26 kg painoinen rinkka ja vaatteita koko painon edestä, huh sitä määrää! Olen ehkä vähän lainaillut välillä, ihan pikkiriikkisen vain), Saskia ja minä.

Lia, Charlotte, Saskia ja minä

Päivänsankari Luna ja Julian.
Kekkereistä uupunut Peanut, joka muuten on Lunan koira. Luna sen poimi mukaansa farmilta, jossa työskenteli Ecuadorissa ja meinaa sen ottaa mukaansa Saksaan.


Synttärikekkereitä seuraavana päivänä vieteltiin tyttöporukalla beauty-iltapäivää. Mentiin rannalle tekemään hiekkakuorinta maito-hunaja-hiekkamössöllä, kipattiin kylmää teetä hiuksiin ja sen sellaista. Lopuksi polskittiin meressä, josta muuten on viimeisen viikon aikana tullut ikävän kylmä. Talolla sitten vielä leviteltiin aloe veraa iholle (siis ihan siitä oikeasta kasvista) ja tehtiin kasvonaamiot. Olipas mukavaa. Naapurin hollantilaisnaisen Saskian argentiinalaismieheke Julian oli vielä tehnyt meille lettuja, mikä kruunasi illan. On muuten älyttömän hyvää, kun pistää lettujen sisään tuorejuustoa, muussattua avokadoa ja pippuria, kokeilkaapa!

Hiekkakuorintaa


Koirat jostain syystä rakasti tuota mössöä ja tuli nuolemaan sitä

Kasvonaamiot! Minä, Luna ja Delfin.



Eilen maltillisesti juhlittiin mun tämänpäiväistä lähtöä. Mentiin naapurihostelliin La Casonasiin hengailemaan, pelattiin vähän pöytäfutista ja biljardia. Oli ihan mukava ilta, mitä nyt meidän pomo alkoi avautumaan mulle kuinka olen ollut mukava työntekijä ja oispa kiva jos jäisin ja voisi kuulemma lennättää mun hevosenkin tänne jos yhään helpottaisi. Saattoi olla hieman alkoholilla osuutta asiaan. Tapasin myös perulaisen arkkitehdin, joka innostui höpöttämään mulle ummet ja lammet suuresta idolistaan Alvar Aallosta.


Me Fahedin kanssa hävittiin aika pahasti, lähinnä mun maalivahtitaitojen ansiosta... Hups.

Nyt sitten menen viikonlopun viettoon pohjoisemmaksi Mancoraan, joka on vain 1,5 tunnin ajomatkan päässä. Tarkoitus ainakin olisi, Cesar ja Fahed ovat vain kadonneet enkä viitsi lähteä hyvästelemättä (enkä jaksa kävellä rinkan kanssa bussipysäkille, joten odotan autoa) ja kello on jo kolme ja mua vähän ottaa päähän. Anyway, Mancora on noin 8500 hengen pikkukaupunki (vai kyläksikö pitäisi sanoa?), joka on nykyään tosi turistoitunut. Aurinko, ranta ja surffaus ovat paikan avainsanat. Meinasin sinne mennä viikonlopuksi rentoutumaan ja nauttimaan auringosta hostellin uima-altaalle ja aurinkotuoleille. Sunnuntaina tai maanantaina jatkan Ecuadoriin, jonne mulla ei juuri suunnitelmia ole. Ehkä keksin jotain Mancorassa, ehkä vasta Ecuadorissa. Siellä mulla harmillisesti on vain kaksi viikkoa aikaa ennen paluuta Limaan nappaamaan mun lento, joka lähtee 25. päivä. Alunperinhän tosiaan suunnittelin reissavaani Ecuadorissa ainakin kuukauden, mutta kappas vaan kun jumahdin Peruun kuudeksi viikoksi... Onpahan hyvä syy tulla uudestaan Ecuadorin ja Kolumbian reissulle joku kaunis pävä.

Tunnisteet: ,

2 kommenttia:

6. huhtikuuta 2013 klo 14.46 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kiva tää sun blogi! Innolla aina ootan uutta postausta :) millon sulla loppuu tämä reissaaminen ja palaat Suomeen?

 
6. huhtikuuta 2013 klo 16.53 , Blogger Laura kirjoitti...

Kiitos! 9.5 eli helatorstaina laskeudun Helsinki-Vantaalle, sitä ennen käyn vielä kolmessa maassa.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu