Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Vihreä, vihreämpi, Baños (6kk!!!)

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Vihreä, vihreämpi, Baños (6kk!!!)

Havaijibileet oli, havaijibileet meni. Hostellilta käytiin jatkoilla vielä rantabaareissa tanssahtelemassa ja aamuyöstä kömmittiin pehkuihin. Kävi hassu juttu, ja törmäsin saksalaiseen Felixiin, jonka kanssa oltiin samassa dormissa Cuscossa. Oli kuulemma muhun törmännyt Lobitoksessakin ja moikannut, mutta en tunnistanut, katsonut vain kuin mitäkin ahdistelevaa perverssiä. Sattuuhan sitä, ei kaikkia ihmisiä voi muistaa kun päivittäin tapaa uusia kasvoja. Kuitenkin, meillä oli hauska viikonloppu ja törmättiin myös muutamaan muuhun jo Cuscosta tuttuun tyyppiin.

Tosiaan, maanantaina mun lähtö meinasikin käydä mielenkiintoiseksi. Italialaisvätykset pistivät facebookissa viestiä iltapäivällä ja kertoivat tulevansakin Mancoraan vasta tiistaina. Itse pistin takaisin viestiä, että arrivederci, mulla ei ole aikaa jumitella täällä huvin vuoksi, minä jatkan Ecuadoriin. Sen vaihtoehdon viimein blokattuani oli jäljellä joko Felixin kanssa jatko Montanitaan tai yksinäni Bañosiin, mikä oli mun alkuperäinen ajatus. Lopulta sooloilu voittikin, haluan nyt mennä just niin kuin itse haluan niin ei myöhemmin harmita. Montanitaan menen sitten viimeisenä etappina Ecuadorissa. Ja kuka tietää, ehkä mennään Felixin kanssa ympäri ja  törmätään taas jossain.

Paria tuntia ennen bussin lähtöä kävin siis nappaamassa lipun, ja yöbussin aikataulut oli vähän rasittavia. Pari tuntia ehdittiin nukkua, kun saavuttiin rajalle. Rajanylitys oli helppo, mutta mahdottoman hidas ja jonot seisoivat. Sitten ajeltiin nelisen tuntia ja saavuttiin Guaiosojgdgsl- nimiseen tai johonkin vastaavaan kaupunkiin, kuulemma Ecuadorin suurin kaupunki ja siltä se bussiaseman perusteella vaikuttikin - kuin lentokentälle olisi saapunut! Laitureitakin oli reippaasti yli sata kolmessa eri kerroksessa. Vaihtoon oli onneksi aikaa yli tunti ja muutama aussi oli mun seurana. Tosin tunnin odotus viideltä aamuyöllä ei ole kovin herkkua... Lopulta hypättiin bussiin ja jatkettiin kohti lopullista määränpäätä Bañosia, jonne saavuttiin 2½ tuntia myöhässä. Varmaan turha mainita, että päivällä en ole ollut kovin skarppina noiden yöunien jälkeen?

Raahauduin johonkin hostelliin, jossa vain sain hinnan tingittyä mukavaksi (täällä muuten valuutta on jenkkidollarit). Dormeja täällä ei tunnu olevan missään, mikä on tosi hassua ottaen huomioon miten turistoitunut kaupunki muuten on kyseessä. Ainoa olisi ollut Transsilvania-niminen hostelli, joka on lähinnä israelilaisten suosima. Jotenkin ei napannut mennä hostelliin, joka on täysin yhden kansallisuuden kansoittama, ei siis mitään ennakkoluuloja israelilaisia kohtaan vaan näin niin kuin yleisesti ottaen. Joten, nyt on ikoma huone, pitkästä aikaa ja itseasiassa näin tarkemmin ottaen se on aika mukavaa. Loki-hostellissa kun pyöri koko ajan ympärillä yli sata ihmistä niin nyt on ihan kiva nauttia vain ja ainoastaan omasta seurasta.

Päivän kävelin ympäri kaupunkia, joka on tosi hurmaava. Ihanan pieni, joten kaikkialle pääsee jalkaisin. Kaikkialla on hirvittävän vihreää ja kasveja on kaikkialla, samoin myös suloisia pieniä kahviloita ja ravintoloita. Paikka sijaitsee laaksossa vuorten ympäröimänä melkein kahden kilometrin korkeudessa ja maisemaa hallitsee taustan tulivuori. Täällä on vähän vilpoisempaa, mutta ei kuitenkaan yhtä kylmä kuin vaikkapa Cuscossa tai Boliviassa, ihan sopiva itseasiassa. Baños on myös tunnettu lukuisista ympäristössä olevista vesiputouksistaan sekä kuumista lähteistään tai altaistaan tai mitä lie ovatkaan, joita löytyy vähän ympäri kaupunkia. Pari on tuossa ihan kilometrin päässä hostelliltani, joten varmasti joku päivä käyn vähän kellumassa. Olen reissareilta kuullut, että melkein tunnelmallisinta siellä on aamutuimaan, kun muita ihmisiä ei juuri ole liikkeellä - altaat kun aukeavat jo viideltä. Saa nähdä onko musta niin aamuvirkuksi vai käynkö ennemmin ihailemassa tähtitaivasta joku ilta.

Rauhallisten vesiputousten kiertelyn, kuumien lähteiden ja lukuisten kylpylöiden ja kauneushoitoloiden lisäksi
Baños on tunnettu myös vähän hurjemmista aktiviteeteistaan ja itsekin meinasin käydä vähän nostattamassa adrenaliinilukemia tässä lähipäivinä. Niistä sitten lisää kun on enemmän kerrottavaa!

Olen melkein yllättynyt kaupungin viihtyisyydestä, sillä täällä suuri turismi ei edes häiritse. Retki- ja matkatoimistoja on joka nurkassa ja kaikki tarjoavat samoja paketteja. Matkamuistomyymälöitä, käsityötä ja kalliita ravintoloita löytyy myös keskiarvoa enemmän. Kuitenkaan turisteja ei näy juuri lainkaan katukuvassa, liekö kaikki tutkimassa vesiputouksia ja kiipeämässä Cotopaxi-tulivuorelle päivät pitkät?



Tämmöinen koiruus oli mun seurana tänään vaikka kuinka kauan. Se hölkkäsi mua vastaan suojakadulla, vilkaisin sitä silmiin ja sitten se kulkikin mun kannoilla reilun tunnin ja kerjäsi hellyyttä. Voi suloisuus!

Paikan kirkko, joka on jostain syystä yksi mun tähänastisista lemppareista. Koko kaupungissa on vähän lavaste-viboja, jotenkin se ei tunnu täysin oikealta. Ihan kuin kävelisi pitkin valtavan teemapuiston katuja Disneyland-tyyliin, en oikein tiedä mistä se johtuu.

Ainoa vesiputous, joka löytyy ihan kaupungin tuntumasta, muita pitää mennä katsomaan pyörien päällä. Tuon juurella on yksi kuuma lähde, johon itse meinasin suunnata joku päivä.

Tänään oli vuorossa myös operaatio tulostus. Kävin tulostamassa loput materiaalit pääsykokeisiin, mukavat kuusi artikkelia ja yhteensä reilu 150 sivua - nice. Onneksi jätin tämän vasta Ecuadoriin, koska Perussa hinnaksi olisi tullut melkein 40 euroa, kun taas täällä selvisin urakasta 14 dollarilla. Otsikot vaikuttaa ainakin tosi houkuttelevilta ja mielenkiintoisilta: "Journalistien korkeat ja notkeat ihanteet", "Joukkoviestintätutkimuksen teitä ja tienviittoja", "Professionaalisten viestintäsuhteiden ääriviivoja" jne. Ai että nappaako?

Sitten vielä loppuun vähän hehkutusta. Ensinnäkin, tänään on kulunut tasan puoli vuotta eli kuusi kuukautta eli kaksikymmentäneljä viikkoa eli aika tosi monta päivää siitä kun jätin sateisen Suomen, ohhoh! Se myös tarkoittaa käytännössä lähtölaskennan alkua, sillä enää kuukausi aikaa paluuseen. Ihan yllättävän hyvät fiilikset sen suhteen jo nyt.

Toisekseen, vakuutus korvasi bussissa varastetut kameravehkeet, sain yli 800e takaisin ja niillä pystyn ihan mukavasti ostamaan uuden järkkärin ja yritän teleputken löytää taas käytettynä kuten viimeksikin, joten tuon summan pitäisi riittää hyvinkin kun pokkarin jo ehdin ostaakin. Onni onnettomuudessa tällä kertaa siis, koska kieltämättä mun kamerakalusto alkoikin kaivata päivitystä, mun järkkäri kun alkoikin tuntua jo vähän vanhalta ja kuluneelta. Pohjolan vakuutus, mitä tekisinkään ilman sinua <3

Nyt unten maille, aamulla on vielä äidin kanssa Skype-treffit ennen kun lähden kokeilemaan hukunko jokeen. Tiedossa menoa ja meininkiä!

Tunnisteet:

2 kommenttia:

11. huhtikuuta 2013 klo 0.31 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Olin äsken selailemassa SuperSaversien sivuja ja etsimässä kesälle sopivia lentoja ja hotellia. Samalla huomasin, että heillä oli kilpailu kolmen eri kategorian blogeille menossa (http://www.supersaver.fi/kilpailu/blog-awards/matkablogi) ja päädyin äsken äänestämään sun blogia parhaaksi matkablogiksi.

 
11. huhtikuuta 2013 klo 18.00 , Blogger Laura kirjoitti...

Voi, kiitos, tässähän on ihan otettu! En yleensä ole osallistunut blogikisoihin, koska mulla ei lukijoita paljoakaan ole, mutta tätähän voisikin yrittää vähän mainostaa :)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu